"Ota
tai jätä."
Mistä nykyajan kuluttaja tietää, minkälainen tietokone riittää pitkälle tulevaisuuteen? Vastaus on hyvin yksinkertainen: ei mistään. Sellaista konetta ei vielä ole keksitty, mikä olisi edes kohtuullisen tehokas vielä kymmenen vuoden päästä ostosta. Siksi ei ole niin väliä, onko ostettava kone ehdottoman yhteensopiva tulevien standardien kanssa. Mutta kaikki nykyiset käytössäolevat standardit koneesta olisi hyvä löytyä. Muutaman vuoden kuluttua perinteinen PC tullee häviämään, ja tilalle tulee monenmuotoisia ja -kokoisia laitteita, jotka pyörittävät jotakin tiettyä asiaa, kuten esimerkiksi musiikkia tai dokumentteja. Mutta sitä odotellessa täytyy ostaa vielä ainakin yksi kone.
Tämän sivun lukijat ovat useimmiten jo kokeneita PC:n käyttäjiä,
mutta kertaushan on opintojen äiti. Kommentteja voi vapaasti heittää,
kunhan ne allekirjoittaa omalla nimellään...
Monen sanomalehden etusivulla on ainakin kerran viikossa mainos, jossa myydään konepakettia 600 - 1 000 euron hintaan. Nämä paketit sopivat erityisen hyvin niille, jotka eivät tee muuta kuin selaavat internetissä tai käyttävät toimisto-ohjelmia, kuten Officea. Myös konttorikäyttöön nämä koneet sopivat hyvin, sillä ne sisältävät yleensä verkkokortin.
Konepaketissa ei välttämättä ole esimerkiksi DVD-asemaa ja/tai polttavaa CD-R(W)-asemaa. Kun ostaa samantien DVD-aseman, voi katsoa joitakin elokuviakin koneeltaan. Vaikkakaan pieni monitori ei ole TV:n veroinen, siitä näkee hyvin tapahtumat. DVD-aseman hintaero normaaliin romppuasemaan ei ole mainittava. Yksi ongelma katselussa on aseman hurina, kun suurnopeuksinen pyörintä synnyttää värähtelyä. Siihen tottuu, mutta olisiko erillinen soitin parempi?
"Ota
tai jätä."
Useimmat konepaketit kootaan mahdollisimman pieneen ATX-koteloon, ja emolevyksi valitaan vieläkin pienempi malli, jossa ei välttämättä ole kuin pari lisäkorttipaikkaa. Etulevyssäkin olevien 5,25 tuuman laitepaikkojen määrä saattaa olla vain yksi. Lisäkovalevyjenkin asennus saattaa olla mahdotonta, jos 3,5" paikkojakaan ei ole tarjolla. Integrointi menee todellakin pitkälle näissä systeemeissä; emolevyltä saattaa löytyä näytönohjain, äänikortti, modeemi, verkkokortti ym. normaalien liittimien lisäksi. Jos jostakin syystä kyllästyy esimerkiksi näytönohjaimen pieneen muistiin, uuden lisäkortin asennus saattaa tuottaa ongelmia. Ongelmat alkavat siitä, että ensin emolevyn oma ohjainpiiri pitäisi kytkeä pois päältä, ettei se sotkisi erillisen kortin toimintaa. Samat ongelmat esiintyvät muidenkin piirien kohdalla, mutta tietoliikennekortteja on usein helpompi asentaa useampi samaan koneeseen.
Paketille annetaan yleensä puolen vuoden takuu. Jos kone kuitenkin
menee parin vuoden aikana rikki - käyttäjästä riippumasta
syystä - voi yrittää saada korjausta ilmaiseksi liikkeestä.
Jos tämä ei onnistu, voi ottaa yhteyttä kuluttajansuoja-asiamieheen,
joka antaa lainmukaisen vastauksen tällaisiin kysymyksiin. Ostaja
voi ja saa olettaa, että ostettu tuote kestää huomattavasti
pidempään kuin takuu.
Niille, jotka käyttävät konetta paljon tehokkaammin, ei riitä tonnin mainoskone. He ostavat koneensa joko täysin osina, tai sitten asiansa osaavassa liikkeessä sovitaan, mitä muutoksia Kuukauden Koneeseen tehdään. Näin kone räätälöidään juuri sellaiseksi kuin kyseinen kuluttaja haluaa. Ensikertalaisen ei kannata alkaa tekemään tietokonetta komponenteista ilman asiantuntija-apua. Kaikkia osia ei tule ostaessa huomioineeksi, tai sitten ne ovat väärän standardin mukaisia.
"Riittääkö
jo vai laitetaanko lisää?"
Useimmiten osasille annetaan lähes kolmen vuoden takuu. Tämän
jälkeen kone onkin jo sen verran vanhentunut, ettei sen toiminnasta
enää ole varmuutta, eikä täten voi mennä valittamaan
koneen hajoamisesta. Sitä paitsi koneesta menee aina vain yksi osa,
jonka vaihtaminen kokonaan uudeksi tulee lähes poikkeuksetta halvemmaksi
kuin rikkoontuneen korjauttaminen. Osina ostetun koneen ehdottomaksi eduksi
luen sen, että jokaiselle osalle, kuten ääni- ja videopiireille,
on mahdollista hankkia omat lisäkortit, jolloin vanhentuneen kortin
voi helposti nakata kierrätyssäiliöön. Uusi asentuu
PnP-asennossa helposti ja varmasti (...). Periaatteessa tietokoneesta on
mahdollista tehdä juuri sellainen kuin käyttäjä sen
haluaa, mutta rahaa siihen kyllä palaa enemmän kuin olisi tarpeen.
Tiedätkö, mikä Linux on? Jos et, se on, ainakin minun mielestäni, värikäs lisäys käyttöjärjestelmien perin yksinkertaiseen kirjoon. Sen voi ladata ilmaiseksi lukemattomista paikoista ympäri maailmaa. Toisaalta, jos et ole kuullut siitä, et todennäköisesti osaa asentaakaan sitä; se on nimittäin vaikea konfiguroida - ainakin vaikeampi kuin Windows. Onneksi monet konevalmistajat ovat alkaneet asentamaan konepaketteihinsa jo tehtaalla jonkun version Linuxista. Esimerkiksi X-windows tai KDE muistuttavat huomattavasti normaalia Windowsia, mutta ne eivät jää jumiin. Lisäksi käyttis ei vaadi mitään kiinteää lisäosaa, kuten Windowsin Explorer. Selain pitää saada valita itse. Enemmän Linuxista saat selville, kun luet Juhanin ja Jukan sivuja.
Tähän asti kehitellyimmän Linux-version on julkistanut
Sun-yhtiö. Sen asennus hoituu hyvin helposti ensimmäisestä
käynnistyksestä ikkunointijärjestelmän käyttämiseen.
Verkkokäytössäkin Linux toimii nyt paremmin kuin Microsoftin
"jätökset", sillä monet verkkokorttien valmistajat ovat
panostaneet erityisesti Linux-ajureihin.
Paljon konettaan uudistavalle XP ei sovellu hyvin, sillä asennuskerta vaatii muuttuvan tuoteavaimen. Sen saa yhteydenotolla MS:n toimistoon. Muuten XP kuulostaa olevan suhteellisen vakaa, sisältää hyödyllisiä hiiritoimintoja ja on yhteensopiva yhä useampien oheislaitteiden kanssa. USB-toiminnot ovat tiettävästi MS:n tuotteista parhaimmillaan. Nopeuttakin riittää, jos kone muuten on tehokas. Windowsin ulkoasu on muuttunut enemmän kolmiulotteisia pintoja mukailevaksi, ja varjostuksia on otettu käyttöön.
Hieman vanhemmassa käyttöjärjestelmässä on yhdistetty NT-versioiden
hyvin pystyssäpysyvä pohja ja 95/98-versioiden helppo (?) käytettävyys.
Ja kaikkien mieliksi yhteensopivuutta on pyritty lisäämään
vanhempien käyttisversioiden suhteen. Toistaiseksi tämä
tulokas on harvassa koneessa, mutta aikaisempien versioiden poistuttua
myynnistä sen luulisi yleistyvän. Kuulopuheiden perusteella Win2k:a
pidetään parempana kuin WinMe:tä, joka ei tiettävästi
toimi juuri lainkaan verkkokäytössä. Verrattuna Windows 9X pienitehoisella koneella W2000 käynnistyy huomattavasti hitaammin. Keskusmuistilla lienee piikkinsä pelissä.
Microsoftilta on tullut edellisellä vuosituhannella Office2000-ohjelmisto. Se - yllättävää kyllä - on yhteensopiva aikaisempien tallennusmuotojen kanssa, mutta päivittäminen aikaisemmasta tulee kalliiksi. Office2000 on saatavilla viitenä eri jakeluversiona. Tiettävästi hyödyllisin niistä on Standard-versio, jonka mukana ei tule mitään ylimääräistä; Word, Excel, Outlook ja PowerPoint. Hinnat alkaen 300 euroa...
Viimeinen lause edellisessä kappaleessa on tehty tarkoittamaan sitä, että monelle parempi vaihtoehto olisi esimerkiksi StarOffice-ohjelmisto, joka toimii monissa käyttiksissä. Jotkut versiot toimivat selaimen kauttaa, joten kyseinen ohjelma on riippumaton pyörittävästä järjestelmästä. Lisäksi sen voi ladata itselleen ilmaiseksi. Huono puoli on koko, sillä lähes sadan megatavun lataamiseen menee nopeallakin yhteydella hyvin kauan. Paitsi jos sattuu olemaan onnellinen kaapelimodeemin tai muun megasuperlaitteen omistaja. Hyvinvarustetut IT-liikkeet tarjoavat Linux-tuotteita ja toimisto-ohjelmistoja myös CD-versioina pientä korvausta vastaan.
Rami Aikio
1999 - 2004
