<............... ...............>

Marjut Lindbergin artikkeli on ollut vuosikausia hukassa ja harmittaa minuakin, koska linkitin monta tärkeää asiaa siihen aikoinaan, esimerkiksi täällä. Mulla sattuu olemaan se lehtileike tallessa, joten kopsaan siitä olennaisimpia osia tähän. Päätoimittajien outo veto tänään on niin kummallinen, enkä tiedä, mihin se liittyy, mutta olen yhdelle heistä laittanut jopa tekstiviestiä, enkä ala sitä tässä selittämään. Pöyristyttävää tietämättömyyttä joka tapauksessa oli, siksi. Pyysin lukemaan kirjan Petoksen siemenet. Enkä ole ainoa, mutta aivan liian hiljaa nekin harvat ovat olleet! ---Eihän tämä mikään uusi asia ole:

 

Koko juttu oli vajaa 10 vuotta sitten otsikolla Hankkeetko hoitavat terveyttä? , mutta miksi se juttu on otettu pois netistä? Lisään siihen vain korostusvärejä, vaikka tekisi mieli linkittää erinäisiä kohtia tosielämään, mutta en tee sitä, ettei upea teksti sottaannu:

 

"Jos suomalaisten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia mitattaisiin niitä parantamaan käynnistettyjen hankkeiden ja ohjelmien määrällä, suomalaiset olisivat varmasti maailman terveimpiä, tasa-arvoisimpia ja parhaiten voivia ihmisiä.

Parhaillaankin Suomessa on käynnissä terveydenhoidon sekä sosiaaliturvan ja -työn kehittämishankkeita, joissa oppinut väki istuu vuodesta toiseen toistamassa samoja asioita. Yhdessä kokouksessa ne kirjataan tavoitteiksi, toisessa toimenpideohjelmaksi ja kolmannessa kehityshankkeeksi.

 

Esimerkiksi vuonna 2005 pelkästään Stakesilla, Terveyden edistämisen keskuksella, Kansanterveyslaitoksella, sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä lääninhallituksilla oli käynnissä yhteensä 136 erilaista projektia tai selvitystä, joiden tarkoituksena oli parantaa suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia.

136 hankkeeseen kului rahaa ainakin sata miljoonaa euroa yhden vuoden aikana ja monet hankkeista jatkuivat usean vuoden ajan. Sata miljoonaa euroa riittäisi lähes 3000 hoitajan vuosipalkkoihin".

Ainakin tupakoinnin olisi pitänyt reippaasti vähetä, sillä savuttomuutta edistettiin yli kahdessakymmenessä kehittämishankkeessa.

Stakesin, ministeriöiden ja tutkimuslaitosten lisäksi kehittämisprojekteja käynnistävät ja rahoittavat myös monet muut tahot, esimerkiksi Sitra ja Tekes.

 

Tämän vuosikymmenen alkuvuosina istui useitakin toimikuntia keksimässä viisasta ohjetta alkoholihaittojen vähentämiseksi. Raporteissa oltiin jopa melko yksimielisiä siitä, että tehokkaimmat keinot terveysvalistuksen ohella olisivat pitää viinan hinta korkealla ja rajoittaa saatavuutta.

Samaan aikaan painoarvoltaan tärkeämmissä kabineteissa päädyttiin alentamaan alkoholiveroa roimasti, jottei suomalaisten viinamatkailu aivan karkaisi käsistä. Turistiviinojen määrä onkin hieman vähentynyt mutta kokonaiskulutus kasvanut roimasti, kun halpaa viinaa saa kotinurkiltakin.

 

Tämä syksy (2007 tekstiä!) on erilaisten toimikuntien ja kehittämisprojektien aikaa. Viime keväänä työnsä aloittaneen hallituksen ministerit ovat päässeet vauhtiin ja haluavat näyttää sekä äänestäjilleen että toisilleen, kuinka tomerasti työhön on tartuttu. Kulumassa ovatkin projektityöryhmäviikot.

Kaava on säilynyt muuttumattomana pitkään. Ensin keksitään mahdollisimman hienolta kalskahtava nimi, joka ei oikeastaan tarkoita mitään. On tärkeää, että hankkeen nimestä löytyy kaksi sanaa - kansallinen ja kehittämisohjelma.

Työryhmään nimetään mahdollisimman laajapohjainen joukko asiantuntijoita. Mukaan pitää saada vielä jäseniä oppositiosta ja ehdottomasti ainakin yksi maakunta-edustaja Tampereen takaa.

Jäsenten painoarvo kasvaa sitä mukaa, mitä useammissa toimikunnissa he samaan aikaan istuvat. Seitsemän tai kahdeksan samanaikaista toimikuntajäsenyyttä ei ole mitenkään epätavallista kokeneelle virkamiehelle.

 

Kun projektirahat alkavat loppua, kootaan kokouksissa esille tulleet ajatukset sekä sihteerien taustatyönä tekemät selvitykset yhteen muistioksi. Koska mukana on hyvin monen tahon edustus, tyydytään muistiossa lähinnä esittelemään ongelmia, jotka mainittiin jo toimeksiannossa. Ainakin yksi eriävä mielipide tarvitaan antamaan se kuva, että asioita on oikeasti käsitelty kokouksissa.

Saatuaan maailman ongelmia syleilevän erimielisen muistion, ministeri paneutuu siihen aikansa ja nimittää selvityshenkilön tekemään yhteenvedon sekä ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Selvityshenkilö toteaa annetun aiheen varsin vaikeaksi ja monitahoiseksi - ja esittää asiantuntijoista kootun työryhmän nimeämistä.

 

Tähän väliin ehtivätkin jo vaalit, ja uusi ministeri pääsee aloittamaan työryhmäkierroksen alusta.

Suomessa on tapana pukea sama ajatus monta kertaa eri vaatteisiin. Kansanterveyttä on parannettu kymmenen viime vuoden aikana kahdella samansisältöisellä hankkeella, joille on annettu nimet Terveydenhuolto 2000- luvulle ja Kansallinen terveyshanke. Myös Paras- hankkeen piti alun perin parantaa kansanterveyttäkin.

Kaikissa hankkeissa on suurin piirtein samat tavoitteet: joustavaa, asiantuntevaa ja riittävää terveydenhoitoa koko kansalle iästä, tuloista ja asuinkunnasta riippumatta.

Kansallinen terveyshanke onnistuikin lyhentämään leikkausjonoja ja pakottamaan terveyskeskusväen edes vastaamaan puhelimeen. Runsaat 40 muuta tavoitetta jäi kuitenkin saavuttamatta.

Monta työryhmää on ollut yhtä mieltä siitäkin, että vanhukset voivat ja haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Se onnistuu, jos he saavat riittävästi apua kotona selviytymiseen. Siihen tarvitaan työntekijöitä, ei toimikuntia.

 

Ehkä tähänkin asiaan saadaan jokin korjaus, kun eilen käynnistetty yhteistyö- ja koulutusohjelma Hyvä Suomi 2020 pääsee vauhtiin. Sen ensimmäisen jakson teemana on väestön hyvinvointi globalisoituvassa maailmassa. Ohjelman mukaan viisaat ihmiset pohtivat kolme päivää Säätytalossa Helsingissä globalisaation ohella sitä, voidaanko hoivapalveluiden työvoimantarpeeseen vastata ja miltä kunnallisen sosiaali- ja terveystoimen tulevaisuus näyttää."

-H.S.26.9.2007 Marjut Lindbergin kolumni -

Kiitos! Harvoin noin ytimekästä tekstiä näkeekään enää missään. Toisaalta, enhän kaikkia lehtiä ehtisi lukeakaan, esimerkiksi tästä en tiennyt aiemmin... enkä tästä, vaikka vhh-ruokavaliota kannatankin! Aku Kopakkalan jutun kyllä tunnen mediasta, en muuten - MOT kannattaa katsoa myös!