< Arvostan esi-isien ottamia askelia, joka antavat minulle mahdollisuuden jatkaa yhä avarampiin maisemiin" - A.Kulovesi- >

"Kivikautiset kyläyhteisöt sijaitsivat joen suistoalueella. Maan noustessa asutus siirtyi kuitenkin rantaviivan mukana länteen, sillä meren läheisyys oli hylkeenpyyntiä harjoittaneille yhteisöille erittäin tärkeä." - Kalevassa -

 

Kierikkikeskus on paikka, jossa kannattaa pysähtyä ja poiketa nelostieltä suoraan kivikautiseen maisemaan. Voisi sinne järjestää vaikkapa synttärit tai ihan mitä vaan - lisää kuvia muualla. Sauna kannattaa varata etukäteen ja majoittuakin voi. Keskusteluunkin voi kai osallistua - vielä lisää muiden retkikuvia.

Kauan sitten meri on ollut Kierikissä paljon lähempänä. Vielä nykyäänkin voi nähdä jokivarsilla, kuinka tietyillä paikoilla aurinko on lämmittänyt etelärinteitä ja ihmiset ovat asettuneet niille asumaan. Ei pelkkä etelärinne riitä siihen, että vilja ehtisi kypsyä joka vuosi valmiiksi ennen pakkasia. On tärkeää, etteivät kuuset tai vaarat varjosta asuinsijaa syksyllä myöhään eikä keväällä aikaisin. Keskikesällä taas on hyvä, jos on lehtipuita suoraan etelässä suojaamassa kasveja liialta kuivuudelta. Vedestä nouseva höyry on myös syksyn tullessa tärkeä hallantorjuja: jäätymisessähän vapautuu lämpöä pisarasta kasville, mutta jos usva ei pääse esteettä kasvustolle, paleltuu ne helposti kokonaan ja sato on mennyt. Asian näkee myös talvella, kun ajelee jokivarsia pitkin esim joulun tienoilla: siellä, missä aurinko pilkottaa taivaanrannalta esteettä pihalle asti, saattaa olla vieläkin toimiva maatila. Ennenvanhaan mikään ei ollut ihmisille itsestäänselvää, mutta luonnon kanssa oppi "väkisinkin" elämään. Kierikissä näkee pyyntivälineitä, millä liha on saatu vaivalla pataan - se reitti on hienosti suopursujen tuoksuisen reitin varrella - nykyihmiselle jopa pitkospuin merkattu:-)

Haluan esittää tässä toivomuksen: voisiko Kierikin kahvilassa (ja ravintolassa) saada aiheeseen sopivaa ruokaa, esimerkiksi luomuruokia - enkä tarkoita tällä leivonnaisia, jotka on makeutettu luomusokerilla, mutta hunajan kelpuuttaisin niihin herkkuihin ilman muuta! On muuten todella luonnotonta eristää kasvista sokeri - luomusokeria ei mun mielestä ole olemassakaan! Luomuleipäjuustoa ei kai kivikaudella ole tehty, mutta sopii hyvin evääksi ja myytäväksi vaikkapa pakasteesta - automatkalla välipalaksi ja tuliaiseksi. Mutta joitakin kompromisseja voisi olla, kuten luomulihasta ja kutunmaitojuustosta tehty lasagne, miksi ei pizzakin - vaikkapa vuohenjauhelihasta? Melko varmasti vuohi on ollut ihmisen seurana aikaisemmin kuin nautaeläimet...?

Sivu on osa suurempaa kokonaisuutta