>
"Esimerkiksi Suomessa jätevedet puhdistetaan yleensä kemiallisella saostuksella, joka päästää läpi monia lääkeaineita. Tätä tehokkaampia menetelmiä olisivat aktiivihiili, otsonointi ja membraanitekniikat, mutta mikään niistä ei ole täydellinen.
Kaikkea on vaikea saada pois, koska lääkeaineet hajoavat eri tavoin: jotkin biologisesti, jotkin valon vaikutuksesta ja jotkin imeytymällä lietteeseen.
Vaikka yleisesti ajatellaan, etteivät lääkeaineet muodosta Suomessa suurta ympäristöriskiä pienten pitoisuuksiensa vuoksi, asia ei ole näin ongelmaton. Jäteveden puhdistusprosessin teho heikkenee syksyisin, jos sateet ovat runsaita, ja etenkin talvella kylmyyden ja valon puutteen vuoksi. Tällöin Suomessakin on mitattu esimerkiksi Vantaanjoesta tavanomaista suurempia pitoisuuksia. - 7.12. Tiede- lehdessä -
Jukka Marniemen teksti jatkuu:
"10. Muut vieraat aineet eli. ns. kemiallinen stressi:
Lääkkeet ovat oivallisia esimerkkejä vieraista aineista. On todettu, että annettaessa potilaalle yhtä aikaa kahta lääkettä, toinen lisää toisen muokkautumisnopeutta, jolloin annosta on lisättävä, jotta haluttu vaikutus saataisiin aikaan. Vieras aine pystyy lisäämään itsekin omaa aineenvaihduntaansa.
Eräiden lintujen uhanalaisuuden selitys voi olla kemiallisessa stressissä. Monet myrkyt, esim. DDT, PCB ja elohopea, kerääntyvät ravintoketjua myöten petolintuihin. Myrkkyjen muokkauksen kiihtyessä näiden eläinten maksassa vilkastuu myös monien hormonien, varsinkin steroidien hajoaminen. Hormonipitoisuuksien pieneneminen aiheuttaa munan kuoren haurastumisen, koska kalsiumin pitoisuus kuoressa on D-vitamiinin säätelemä.
"Vieraiden aineiden vaikutuksesta elimistössä tapahtuu adaptiivisia (=mukautuvia) muutoksia, joista selvimpiä on maksan kasvu. Muitten kudosten koossa tapahtuu yleensä vähemmän muutoksia. Maksan solujen endoplasmisen verkoston eli vieraita aineita muokkaavien soluosasten määrä kasvaa. Vierasainemetabolian entsyymikoneisto kasvaa ja sen hajoaminen hidastuu. Tämän seurauksena myös näitä samoja entsyymejä aineenvaihdunnassaan käyttävien elimistön omien aineiden hajoaminen kiihtyy.
Elimistölle vieraitten aineitten toksiset (=myrkylliset) vaikutukset johtuvat näiden yhdisteiden kyvystä häiritä tai estää solun normaalia aineenvaihduntaa. Energia-aineenvaihdunnan häiritsijöitä ovat mm. syanidi, rotenoni ja monet nukutusaineet. Nukleiinihappoihin eli solun geneettiseen viestiin vaikuttavat mm. polysykliset hiilivedyt (ovat karsinogeenejä), polysykliset amiinit, nitrosamiinit ja monet epoksidit.
Immuunireaktioita eli allergiaa tai astmaa aiheuttavia ovat mm. penisilliini, sulfalääkkeet, useat elintarvikkeiden väriaineet ja rikkidioksidi."
Kirja on kirjoitettu kauan sitten. Tänään systeemit ovat monessa mielessä erilaisia... Syitä ei etsitä, vaan leikellään pilalle menneitä elimistöön osia tai estetään vieraiden aineiden vaikutusta elimistöön - huomaamatta niihin vaikuttavia seikkoja.
"Seuraavissa teoksissa ja artikkeleissa on kurssissa esitettyjä asioita käsitelty laajemmin ja yksityiskohtaisemmin:
"Chemikal Villains, A biology of pollution", tekijät: Berry, Osgood ja St. John; The C.V.Mosby Company, 1974
"Miljömedicin. En lärobok i hygien", Friberg ja Rylander, 1976
"Ympäristöterveyden perusteita" Arvo Laamanen. Kustannuskiila 1979, Kuopio
"The biochmistry of Foreign Compounds", D.Parke; Pergamon Press, 1975
"Ympäristön kemialliset syöpävaarat ja niiden arviointi", Kari Hemminki & Elina Hemminki & Harri Vainio & Jorma Rantanen. Suomen lääkärilehti 1976/26
"Myrkyt, joita syömme", Päivi Ylikoski, Luonnonsuojelujulkaisuja, sarja B, n:o 4; Suomen luonnonsuojeluliitto, 1972"
"Jokainen uusi sukupolvi on edellisen versio, ellei nuorena niin sitten viimeistään iän myötä. Sillä nuorena sitä luulee lyövänsä vanhempansa niin ulkonäössä kuin viisaudessakin, kunnes huomaa jauhautuvansa ajan rattaan puristuksessa ja oivaltaa saman, minkä jokainen sukupolvi on joutunut oivaltamaan: aika juoksee kiinni jokaisen sitä pakoon yrittävän." -Jorma Palo Kirjassa Uitettu Rotta-
sivu on osa suurempaa kokonaisuutta