<..... Se, mikä eilen oli kätkössä, voi paljastua tänään. Huominen antaa jälleen uuden näkökulman - Anja Kulovesi - .....>

"Kuulin tässä pari päivää sitten tarinan tutun tutun tutusta, joka sairasti cu:ta pari kymmentä vuotta ja nyt.. hän oli kuulemma parantunut kokonaan, kolmeen vuoteen ei oireita, kokeissa ja tähystyksissä ei näy mitään ja koepalat väittäisi häneltä cu:n kadonneen kokonaan. Ja lääkäri oli vieläpä sanonut että ikääntyessään (tää nainen on nyt 50v.) cu voi kadota kokonaan. Minä en moisesta ole kuullut aiemmin... nimittäin jos on mahdollisuus, että tästä voi parantua, vaikkakin vasta parin kymmenen vuoden päästä, niin se pistää noi leikkaussuunnitelmat kokonaan uuteen valoon".-keskustelusta "onks totta?2.7.2001-

 

Toksiinit ovat siis myrkkyjä ja myrkytysoireisiin kuuluu erilaiset vatsavaivat. Jos ei ehdi kuuntelemaan elimistöä, milloin se mitäkin ilmoittaa, vaivat pahenee eikä niitä helposti korjata liian myöhään.

Duodecimin artikkelikokoelmasta löytyy historiaa myrkytyksistä, katastrofeista ja hermostovaurioista: "Toksiset tekijät ja aivot". Sen ovat kirjoittaneet Jouko Tuomisto ja Kai Savolainen. Tässä pätkä sieltä:

..."etenkin hippokampuksessa mutta myös muissa aivojen osissa anoxia (hapettomuus) lisää eksitatorisen aminohapon glutamaatin vapautumista. Glutamaatti aiheuttaa kohdesolussaan kalsiumin välityksellä voimakkaan kiihotustilan, josta voi seurata pysyvä soluvaurio..."

 

"...Veri-aivoeste ei ole aukoton polaarisillekaan yhdisteille. Esimerkiksi aivolisäkkeen ja plexus chorioideuksen kohdalta veri-aivoeste puuttuu. Polaariset aineet voivat käyttää myös endokeenisten aineiden (sokerit, aminohapot) pumppumekanismeja päästäkseen soluun, jos niiden kemiallinen rakenne on läheinen tai ne muodostavat kuljettajaan sopivia komplekseja endogeenisten aineiden kanssa."

 

K ä y t ä n n ö s s ä   asia ilmenee helposti siitä, kun on "opittu" varomaan rasvaisia ruokia. Luullaan, että ruoassa oleva rasva aiheuttaa haitat. Itsetehdyllä rasvaisella ruoalla ei saa aikaan samanlaisia oireita, siis veriripulia tai migreeniä, jos siinä ei ole mitään arominvahvennetta tai jotain ainesta, jolle on allerginen -soijaöljyn glyfosaattijäämistä ei kukaan puhu, mutta onhan niitä, jos soija ei ole luomua. Rasvaahan täytyy saada säännökkisesti, eikä vain joskus. Tietysti kaikki rasvaliukoiset myrkyt lähtevät liikkeelle vasta sitten, kun rasvaa elimistöön tulee, mutta jos sitä tulee reilusti jatkuvasti, ei myrkyt pääse kertymään elimistöön - tietyissä rajoissa tietysti!

Sokeri lisää myös oireita, mutta sillä on varmaankin yhteys hiivan liikakasvuun ja sen erittämien myrkkyjen lisääntymiseen.

Mielestäni noissa lainauksissa on selvä selitys asialle, vaikka en sitä tarkoin tunnekaan, saati sitten osaisin selittää. Mutta käytännössä ihminen ei pysähdy ajattelemaan jotain näkymätöntä syytä, saati ehdi kirjoittaa mitään ruokapäiväkirjaa selvittääkseen syyllistä itse, vaan menee tietysti lääkäriin, kuten on opetettu. Lääkäri taas ei mahda mitään kenenkään rutiineille, jos ne pitävät yllä oireita. Näin se oire jää ja kroonisena siitä muodostuu jatkuva vaiva, jota myös taudiksi kutsutaan, koska ei voi olla tervekään, eikä väsyneenä ainakaan työkykyinen.

 

"..Markkinavoimien ja osakekauppojen myllerryksessä tieteen käyttötarkoitus on kuitenkin muuttunut. Menestyvän pörssiyhtiön salaisuus on uskossa, markkinoiden luottamuksessa siihen, että myynti-idea toimii - jollei nyt aivan heti niin ainakin jonkin ajan kuluttua. Genetiikan ja aivotutkimuksen pohjalle perustetut firmat toimivat juuri tällä periaatteella: luvataan tuloksia, yleensä "aivan lähivuosina”, mutta todellisuus saattaakin olla aivan jotain muuta. Tiede on alkanut myydä lupauksia ja tutkijan toiveista on tullut myyntitavaraa." - Timo Järvilehto -

 

Toksikologia vei ainakin minut mennessään... Toivottavasti lääkärit, viranomaiset ja päättäjät ovat lukeneet ne myös. Tulosta vaikkapa tuttavalääkärillesi. Samassa osoitteessa kerrotaan myös lääkkeiden yhteisvaikutuksista. Hyvin kirjoitettuja paketteja löytyy valtavasti. Suosittelen lukemiseksi ainakin:

 

"Elintoksikologian perusteita" lukiessani ajatus pysähtyi kohtaan, missä kerrottiin neurotoksisuudesta:

"...Useiden kemikaalien on todettu vaikuttavan näihin prosesseihin in vitro, mutta niiden tarkkaa osuutta aivoissa on ollut vaikea osoittaa. Neurofarmakologiasta kuitenkin tiedetään, että jo pienetkin spesifiset muutokset voivat vaikuttaa huomattavasti hermosolujen toimintaan, joten lievät neurotoksiset vaikutukset voivat tulla tätä kautta."

"Jotkut toksiset aineet ovat tarpeeksi lähellä elimistön tarvitsemia aineita, joten elimistön omat pumppumekanismit saattavat kuljettaa myös niitä hermostoon..."

 

Olen esittänyt tyhmiä kysymyksiä asiantuntijoille... Mutta: jos aikoo ymmärtää vastauksia, on hyvä opetella jotain aiheesta vaikka omin päin... Joka tapauksessa me teemme omia johtopäätöksiä.

  • Vakavasti sairaan täytyy muistaa, että kukaan ei haluaa olla se hankala potilas, jota ei kukaan lopulta halua hoitaa, eikä potilaat sen takia halua valittaa esimerkiksi lääkkeiden haittavaikutuksista. Jos valittaa, hyvin herkästi määrätään mielialalääkettä, jotka taas ovat myös toksiineita:-(
  • Tiedon itsessään taas ei pitäisi olla sidottu henkilöön, vaan juuri asiaan - eihän tässä ole kysymys vallasta, vaan terveydestä, siitä meidän omasta hyvästä olosta.

 

Lääkäreiden koulutukseen ei kuulu ympäristölääketieteen opintoja - ei ainakaan pakollisina aineina. Ihminen on monessa asiassa sokea asioille, jotka ovat luonnollisia, jopa itsestäänselviä. Ne pitäisi vain osata nähdä ja sitten soveltaa käytännön elämään. Ettei vain itse kehitys ja ihminen itse olisi sellaisen esteenä? Minkä takia herkkyyttä pidetään huonona asiana? Ilman herkkyyttä emme tietäisi ympäristöstä yhtään mitään! Allergisessa reaktiossa alkoi kadota ensin tuntoaisti jaloista jopa niin, ettei uskaltanut suihkussa käydä. Näköaisti säilyi kuitenkin hyvänä ensiapuun asti. Tuskinpa turhaan on noinkaan?

Sivu on osa suurempaa kokonaisuutta

sivun alkuun