"On parempi tarjota epätäydellistä nyt kuin täydellistä äärettömän kaukaisessa tulevaisuudessa" - Jukka Korpela -
Noiden sanojen rohkaisemana tein "antiglut- sivuston" jo 1998. Aluksi juttua sähköpostitse suolistosairaiden kanssa. Sähköpostini tyhjentyi kerran osoitteistoineen ym. - silloin tein aiheesta verkkosivun, jolla oli tarkoitus etsintäkuuluttaa alan tutkijoita. Käytännössä tämä onkin ollut kirjeenvaihtoa kätevämpää, koska joudun selittämään saman asian päivittäin eri henkilöille. Sivustosta on tullut tavallaan "keittiöporras", jossa roolini on olla se rapuissa juokseva piika;-). Portaikossa vastaan tulleet sairaat tai muuten asiaan vaikuttavat henkilöt ovat tärkeitä. Itse haluan pysytellä keittiön puolella - Babetten tapaan, elokuvassa Ranskalainen illallinen...
Sivujen sisältö muuttuu niiden keskustelujen pohjalta, mitä olen käynyt sairaiden tai eri viranomasten kanssa. Perusasia ei silti ole muuttunut; arominvahventeet ovat monella tapaa vahingollisia aineita ja täysin turhia ruoassa. Ovatpa ne osoittautuneet jopa lääkkeenomaisiksi aineiksi, joten sopii ihmetellä, miksi niitä edelleen sallitaan lisättäväksi perusruokaan.
Mistähän keskustelupalstalla kirjoitettaisiin sitten, JOS joku sanoisi, että sairaalle korvattaisiin puhtaan kotiruoan tekemisestä koituvat kulut - siis kotikokkiko jokaiselle? Periaatteessahan sellainen olisi perusteltua, jos se auttaa, mutta ei varmastikaan laajemmasti toteutettavissa... rahasta kun on kysymys. Sitäpaitsi kysymys ei ole enää pelkästään kotikokkauksesta, vaan siitä, että noita aineita on aika vaikea vältellä, jos joutuu syömään muualla. Sen edistämiseksi en ole onnistunut tekemään mitään. Voi olla, että aina täytyy tapahtua jotain niin suurta, kuin esim. BSE, ennen kuin ihmiset herää ajattelemaan asioita... Erilaiset keskustelut ihmisten kanssa ovat suoraan vaikuttaneet tämän sivuston sisältöön. Älä säikähdä, jos sanat ovat tuttuja saamastasi kirjeestä, siis siitä mun lähettämästä;-)
Luottamuksella ja uskollakin tuntuu olevan suuri merkitys. Onko kyseessä "tiedeuskovaisuus", sokea luottamus johonkin maailmanviisauteen, lapsenomainen sinisilmäisyys (joka minuakin aiemmin vaivasi) vai mikä, mutta jos näitä asioita pähkäilee kyllin pitkään, päätyy aina samaan asiaan:
Ihmiset luottavat sokeasti siihen, mitä "ylhäältä" annetaan, siis lääkäreihin, koulutukseen ja kaikkeen, mitä on sitä kautta JOKU TOINEN oppinut. Ehkä mun jutut olisi uskottavampia, jos olisin joku elintarviketieteen tohtori tai vastaava... mutta koska KOKEMUS on jo moneen kertaan osoittanut, että arominvahventeiden käyttö aiheuttaa myrkkyvaikutuksen, se riittää minulle. Ei kannata aloittaa kovin suurta projektia minkään tutkintotodistuksen takia. Olen suorittanut lukion jälkeen ympäristönsuojelun appron, josta puuttuu kenttäkurssi - sen verran pohjatietoa löytyy. Sitäpaitsi silläkään ei olisi käytännön merkitystä, koska harva niitä lopputöitä edes lukee.
ONNEKSI en ole lääkäri, enkä alan tutkija:
- tutkijana ei voi olla sellainen, jolla on aiheesta valmis ennakkokäsitys asiaan. Minun olisi pitänyt aloittaa aiheen käsittely ennen vuotta 1997, kun minullla ei ollut mitään ennakkoluuloja lisäaineita kohtaan - ei niitä ollut, vaikka olin aikoinaan opiskellutkin niistä jotain! Esimerkiksi nämä lehtileikeestä kerätyt jutut sain yhdeltä tuttavalta vuosia myöhemmin - enhän ollu koskaan nähnyt niitä:-(
- lääkärin tulee hoitaa ihmisiä lääketieteen keinoin... ja siinä on nykyaikana niin paljon ristiriitoja, joita en voisi hyväksyä...
En halua olla niin taikauskoinen, että tauti tulisi takaisin, jos vähänkin kehun, koska tiedän, että moni muu sairas tarvitsisi samaa tietoa juuri siksi, ettei tietoa muualta voi saada.
Ei näitä sivuja tarvitsisi olla ollenkaan, jos kaikki olisi aikoinaan tutkittu kunnolla! E621 tuli markkinoille jo vuonna 1912 enkä usko, että sitä silloin on mitenkään luotettavin menetelmin tutkittu! Tuolta pohjalta voit alkaa itse ajattelemaan asiaa. Lue Anto Leikolan kirjoittama kirja "Ongelmana elämä" - mutta kenen ongelma? Todellisuus voi muuttaa käsityksiä, mutta ei koskaan, jos itsestään selviä asioita ei kyseenalaisteta... Tuo kirja on biologian historiaa, suosittelen maallikollekin - sellainen itsekin olen.
Tätä "minun soppajuttua" saa - ja oikein toivonkin sitä - arvostella. En voi kestää ajatusta, että joku esim. 10 vuoden kuluttua (sehän olisi toisaalta hienoa!) todistaisi virallisesti nämä samat asiat ja minä olisin ollut kaiken aikaa hiljaa - itse tyytyväisenä, muiden kärsiessä turhista vaivoista.
Oma kokemus on aina todellista, vaikka sitä ei voi yleistää koskemaan kaikkia "vaivaisia". TIETOA näiden aineiden vaikutuksista ei kannata pantata, sillä joku toinen voi kärsiä niistä vielä enemmän. Itse olen ollut samalla systeemillä kauan ilman migreeniä. Olen huomannut myös, että aikaisemmin vaivanneet jatkuvat poskiontelotulehdukset ovat pysyneet poissa. Jos tämä "systeemi" riittää, on sillä kansanterveydellisestikin laajempaa merkitystä. Turhia antibioottikuureja syödään muutenkin aivan liikaa...
"Ymmärrys on itsessään eräänlainen makupala, ja erillisen palkkion tarjoaminen voi olla paitsi turhaa jopa vahingollista: se pilaa oivaltamisen ilon vihjaamalla, että se ei ole arvokasta vaan tarvitaan erillinen porkkana palkkioksi" - Jukka Korpela -
sivu on osa suurempaa kokonaisuutta
