< >

Findood uutisoi 28.4.1999:

"Kuolemaanjohtaneissa tapauksissa syödyn soijan määrä vaihteli grammasta kymmeneen grammaan. Tutkijoiden mukaan tämän annoksen soijaa voi saada esimerkiksi hampurilaisesta, kastikkeesta, lihapullista, kebabista tai leivästä, mutta harvoin muusta ruuasta".

Soija mainitaan useissa apteekkivalmisteissakin. Onko sitä lapsi saanut vauvana jossain muodossa ennen allergian puhkeamista, esimerkiksi peräpuikoissa vuodesta 1966 lähtien - niistä kun ei monikaan voi valittaa, jos jotakin niistä käyttää?

Siihen aikaan, kun uutinen soijasta julkaistiin, en tiennyt vielä sitä, että pieniä määriä muuntogeenistä soijaa on voinut olla soijatuotteissa jo aiemmin, mutta hyvin vähälle sen käyttö on silloinkin jäänyt. Miksiköhän? Miksi ei yhdistetä possujen ruokintaa ja "geenivirhettä" - siis mutaatio on nyt syntynyt ja soija voi olla siinä yksi syy, varsinkin jos on ollut muuntogeenista!

 

Uudempi uutinen soijasta ohittaa kokonaan muuntogeenisyyden ja sitä seuraavat glyfosaattijäämät, kun se kertoo:

"Tuoreen tutkimuksen mukaan lihalautasen vaihtaminen soijapavuiksi heikentää siittiöntuotantoa merkittävästi – ainakin lihavilla miehillä.

Aivan lopullista erävoittoa väittelyssään kasvisväen kanssa lihansyöjät eivät ole kuitenkaan vielä saaneet. Raportin tekijät Harvardin yliopiston kansanterveyden tutkijakoulusta kuvaavat tuloksiaan New Scientist -lehdessä "alustaviksi".

Selvitys julkaistiin maanantaina American Society for Reproductive Medicine -ammattijärjestön tapaamisessa Wahington DC:ssä Yhdysvalloissa.

Puoli soijapurilaista päivässä vaikuttaa

Artikkeliaan varten Jorge Chavarron tutkijaryhmä tiedusteli soijatuotteiden kulutusta kaikkiaan 100 pariskunnalta, joihin oli otettu yhteyttä hedelmällisyysklinikoiden kautta. Miesten spermanäytteistä saatu havaintodata yhdistettiin lopuksi soijansyöntitilastoihin.

Analyysissä otettiin huomioon miesten ikä ja paino sekä muita hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä, jotka täytyy suodattaa vertailua varten havainnoista pois.

Tulosten mukaan soijaa kuluttavilla miehillä oli siittiöitä keskimäärin vain 65 miljoonaa kappaletta millilitrassa. Tämä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin soijaa syömättömien miesten keskiarvo. Chavarron tutkimusryhmä havaitsi myös, että sperman huonontumiseen riittää määrä, joka vastaa noin puolikasta soijapihviä päivittäin.

Suoranaisesta hedelmättömyydestä kuitenkaan ei ole kyse. Tyypillisesti sen rajana pidetään 20 miljoonaa siittiötä millilitrassa.

Epäselvyyksiä lähtöasetelmissa?

Tutkimusta voidaan kuitenkin kritisoida epäselvien lähtöasetelmien vuoksi. New Scientist ei raportoi tarkemmin, verrattiinko soijaa syöviä miehiä muihin hedelmällisyysklinikan asiakkaisiin vai populaatioon keskimäärin.

Hedelmättömyyteen hoitoa hakevien pariskuntien miehillä taas siittiömäärät todennäköisesti ovat ennestään heikommat kuin miehillä keskimäärin.

Toisaalta on muistettava, ettei kritiikki mitä todennäköisimmin kaada tuloksia kokonaan. Olemassa olevien tutkimustulosten mukaan pariskunnan hedelmättömyys johtuu jotakuinkin yhtä usein naisesta kuin miehestä, joten arvostelu huomioon ottaenkin soijankulutuksen voisi sanoa laskevan siittiömääriä noin 20 prosentilla.

Lihavuus laukaiseen ongelman?

Siemennesteen heikkenemisen syyksi Chavarro arvelee isoflavoneja, joita soija sisältää runsaasti. Nämä yhdisteet toimivat ihmiskehossa osittain naishormonien tapaan.

Tutkimusta on kuitenkin arvosteltu sen vuoksi, että aiemmissa kokeissa isoflavonien ei ole havaittu vähentävän siittiöntuotantoa – huolimatta vaikutusmekanismeista, joita niillä on.

Chavarro myöntää väitteet sinänsä todeksi. Hän epäilee yhdeksi selitykseksi liikalihavuutta, jota esiintyi hedelmättömyyttä potevilla pariskunnilla tavallista selvästi enemmän.

”Lihavilla estrogeenien tuotanto on jo ennestään koholla suurten rasvamäärien vuoksi. Soijan syönti saattaa viedä naishormonien pitoisuuden kynnyksen ylitse.”

Myös Yhdysvaltain soijateollisuuden etujärjestö muistuttaa, että aiemmissa tutkimuksissa ei ole löytynyt syy-yhteyttä soijan ja siittiömäärän vähenemisen välille. ”Käytöstapoja tutkivissa, ei-kliinisissä kokeissa myös monet muut syyt kuin soija voivat selittää havaitut asiat.”

Järjestö huomauttaa myös, että soijapapujen isoflavonipitoisuudet vaihtelevat huomattavasti tuote-erien välillä." Mainokset sivulla ärsyttää, joten lainasin jutun Tekniikka & talous-verkkolehdestä tähän.

Ja Apu-lehdessä juttu:

"Gm-kasvin kaikkia vaikutuksia monimutkaiseen ekosysteemin on hankala tutkia. On viitteitä siitä, että mm. gm-perunan viljeleminen muuttaa maan bakteerifaunaa. Jos viljelyssä on runsaasti erilaisia gm-kasveja, niiden yhteisvaikutusta on mahdoton ennakoida. Samanlaiseen tuntemattomaan suohon voidaan joutua allergioissa.

– Kun menetelmä keksittiin, luultiin, että yhdellä geenillä on vain yksi ominaisuus, mutta näin ei ole. Kun väkivalloin muutetaan kasvin perimää, se ei ole enää vakaa. Yllätyksiä on tullut. Esimerkiksi kun tupakan yhteyttämisominaisuuksia yritettiin parantaa, se tuottikin 34 % enemmän nikotiinia, Liisa Kuusipalo kertoo.

Hän vertaa geeninsiirtotekniikkaa lobotomiaan ja käyttöä luonnossa esimerkiksi DDT-ruiskutuksiin. Molempien keksijät saivat Nobelin palkinnon, mutta olivat jälkikäteen tarkasteltuna täysin väärässä.

Kuusipalo sanoo, että kriittiset tutkijat ovat Suomessa hiljaa, sillä apurahaa ei irtoa, jos esittää poikkeavia näkemyksiä. Allergiatutkijoiden asiantuntemusta ja varoituksia taas vähätellään, väittävät jotkut. Kasvin luonnolliset puolustusproteiinit ovat aina mahdollisia allergeeneja. Kun niitä muutetaan gm-tekniikalla, kypsytetään kaasussa eikä luonnossa ja ruoka vielä teollisesti prosessoidaan, se voi aiheuttaa allergiaa, vaikka alkuperäinen kasvi tai siirretty geeni ei sitä olisikaan tehnyt, joku tutkija väittää.

Liisa Kuusipalo itse työskentelee nyt Pohjois-Karjalan keskussairaalan lapsettomuusklinikalla."