<..... "Jos elän jatkuvan paineen alla, toimin kuin kone. Kun vapaudun jännityksistä, minusta tulee luova." - Anja Kulovesi - .... >

"Suurin glykoalkaloidipitoisuus on perunan kuorikerroksessa. Perunan kuoriminen vähentää glykoalkaloidipitoisuutta noin 60 %. Vihertymisen estämiseksi peruna on säilytettävä vähittäiskaupoissa, suurkeittiöissä ja kotitalouksissa valolta suojattuna." - Evira opasti kauan sitten -

Älä siis ikinä tee perunan kuorista sipsejä!

Sivulta 18 Kaari-lehdestä löytyy juttu ja sivulla 19 lause:

"Perunan glykoalkaloidipitoisuudet vaihtelevat lajikkeiden ja jopa lajike-erien kesken, kertoo Hallikainen. Sama vaihtelu pätee nitraatteihin, joita kasveihin kertyy esimerkiksi liiasta typpilannoituksesta. Eviran perunatutkimuksessa vuosituhannen vaihteessa havaittiin, että esimerkiksi punertavasta Rosamundasta glykoalkaloideja tai nitraatteja ei löytynyt juuri lainkaan... Jalostuksessa pieni toksiinipitoisuus pitäisi olla yksi tavoitteista, Hallikainen sanoo".

 

Ostin syksyllä perunoita, joissa ei ollut yhtään syötävää perunaa, vaan kaikki olivat vihreitä ja silloin niissä on liikaa solaniinia - sitä ei kenenkään tarvitsekaan sietää. Pääkipu on myrkytysoire ja munuaiset saa toki pilalle vahingossakin.

Perunalastut eivät sovi kaikille, mutta siksikö, että sipseissä on liikaa lisäaineita vai siksi, että perunassa on glykoalkaloideja ja solaniinia? Solaniini on steroidi ja niitä on kaikissa koisokasveissa. Vai eikö sovi siksi, että... pienikin määrä joillekin on liikaa? Ehkä kukaan ei e-virastossa kuvitellut, että joku söisi pussillisen päivässä yksin? ja että pussi silloin, kun niitä arvioitiin, oli monta kertaa pienempi, kuin nyt! Silloin ei kaupoissakaan aina ollut esim chiliä - paprikasumutteista puhumattakaan. Ei siis käyttäjäkokemuksiakaan! Rasvasta se ei ainakaan johdu, sillä rasvan lisääminen ruokavalioon on auttanut monia suolistosairaita paremmin, kuin mikään muu... Rasvan laadusta tietysti voi olla monta mieltä, varsinkin, jos siinä on soija- maissi- tai rypsiöljyä..! Mutta onko perunalastuissa jotain geenimuunneltua ainesta - niitähän elimistö ei tunne?

"...Ensimmäinen geeninsiirto kasveihin tehtiin 1983, jolloin Agrobakteerin avulla onnistuttiin siirtämään tupakan genomiin erään antibiootin tuotosta vastaava geeni" kertoo Palva

...Monet kuivastressille alttiit eliöt, kuten bakteerit, tavallinen leivontahiiva tai jotkut aavikkokasvit kykenevät itse tuottamaan trehaloosia ja siten sietämään lähes täydellistä kuivumista (esim kaupassa myytävä kuivahiiva). Useimmat kasvit eivät kuitenkaan normaalisti pysty trehaloosia tuottamaan. Trehaloosin biosynteesireitti on tunnettu mm. hiivassa ja siihen tarvittavat geenit eristetty. Siirtämällä geenit toimivina kasveihin (esim tupakkaan tai lituruohoon) voidaan nämä kasvit saada tuottamaan trehaloosia...", löytyi toisaalta, jonka linkki ei vienyt enää minnekään:-(.

 

"Sen sukulaisiin koisokasvien (Solanaceae) heimossa kuuluvat muiden muassa tomaatti (Lycopersicon esculentum), peruna (Solanum tuberosum), munakoiso (Solanum melongena) ja tupakat (Nicotiana)."

 

"Glykoalkaloidit ovat perunan luonnollisia toksiineja, jotka toimivat suojana perunan tauteja ja tuholaisia vastaan. Selvityksessä ilmeni, että kotimaisten perunoiden keskimääräinen glykoalkaloidipitoisuus oli tuontiperunoita suurempi, mutta nitraatin määrä oli noin kolmannes ulkomaisista perunoista...

 

Glykoalkaloidien muodostumiseen perunassa vaikuttavat lajikkeen lisäksi kasvukauden sääolosuhteet sekä varastointiolosuhteet. Erityisesti kylmä ja sateinen keli lisäävät toksiinien muodostumista. Varhaisperunassa saattaa olla jopa kaksinkertainen määrä glykoalkaloideja syys- ja talviperunaan verrattuna. Tutkittavat perunat olivat vuoden 1998 satoa, jolloin kesä oli perunoille poikkeuksellisen stressaava ja perunoiden vihertyneisyys oli tavallista runsaampaa.

 

Lainsäädännön mukaan perunan luontaista toksiinia glykoalkaloidia saa olla kiloa kohden korkeintaan 200 milligrammaa. Pohjoismainen asiantuntijaryhmä ja Maailman terveysjärjestöjen alainen JECFA ovat esittäneet, että uusien perunalajikkeiden glykoalkaloidipitoisuuksien tulisi jäädä alle 100 milligrammaan kiloa kohden laskettuna.

 

Glykoalkaloidipitoisuudet ovat hieman vaihdelleet meillä eri vuosina tehdyissä tutkimuksissa. Nyt määritetyt pitoisuudet ovat aikaisemmin todettujen keskivaiheilla. Kotimaisten ruokaperunoiden keskimääräinen glykoalkaloidipitoisuus oli 82 milligrammaa kilossa, kun vastaava luku tuontiperunoissa oli 61 milligrammaa. Tutkituista lajikkeista kolmen valtalajikkeen, Van Goghin, Nicolan ja Bintjen glykoalkaloidipitoisuudet jäivät alle keskitason.

 

Glykoalkaloidit koostuvat pääosin alfa-solaniinista ja alfa-kakoniinista. Suuret glykoalkaloidimäärät tekevät perunoista kitkeriä, ja jos pitoisuudet ovat yli 220 milligrammaa kilossa, niin perunasta voi aiheutua myös terveydellistä haittaa. Oireina ovat muun muassa ripuli, vatsankouristelu, kuumeilu ja verenpaineen lasku. Eniten glykoalkaloideja on perunan kuoriosassa, joten syömällä kuorittuja pottuja voi merkittävästi vähentää glykoalkaloidien saantia. Keittäminen tai muu prosessointi ei vaikuta pitoisuuksiin. Vihertyneitä perunoita ei tulisi syödä lainkaan." Lähde: Kotimaisten ja ulkomaisten ruokaperunoiden vieraat aineet; glykoalkaloidit, nitraatti ja raskasmetallit. Elintarvikeviraston tutkimuksia3/2000"

 

Nämä asiat ovat olleet perimätietoa kauan sitten - Fannimuori kertoi minulle, mutta enpä olisi tohtinut ulkomuistista selittää. Onneksi netistä löytyy tarkempaa tietoa. Teollisuus siis pilasi meidän perinteisen ruoan... Eihän ne koneet pysty kolhimatta perunoita edes keräämään! Purunan ituja ei myöskään saa syödä. Itäminen alkaa, jos kylmäketju katkeaa kellarista jääkaappiin.

 

"Glykoalkaloidit hajottavat solukalvoja ja häiritsevät hermovälitysaineen (kolinesteraasi) toimintaa. Eriasteisia myrkytysoireita on kivun tunne mahassa tai suolistossa, pahoinvointi, ripuli, oksentelu, usein yhdessä päänsäryn ja kuumeen kanssa, verenpaineen lasku sekä iholaikut. Hermosto-oireita on uneliaisuus, apaattisuus/rauhattomuus, täriseminen, sekavuus, depressio, harhanäyt, näkökyvyn heikkeneminen...

Perunan kolhiminen nostaa pitoisuutta selvästi, varsinkin kolhun välittömässä läheisyydessä. Kolhuisen mukulan glykoalkaloidipitoisuus nousee helposti yli sallitun rajan. Voimakkaat vioitukset (murskautuneet mukulat, haljenneet) lisäävät pitoisuutta eniten, heikoilla vioituksilla (mustelmat, pikkukolhut) on vähäisempi merkitys. Kolhiminen nostaa pitoisuutta voimakkaimmin lajikkeilla, joilla on luontaisesti korkea taso. Lajikkeen hyvä kolhunkestävyys on glykoalakaloidipitoisuuden hallinnan kannalta tavoittelemisen arvoinen asia.

..Suurin osa, jopa 97 %, glykoalkaloideista on aivan mukulan pintakerroksessa. Pitoisuuksien vaihtelussa syvyyssuunnassa on tosin lajikekohtaisia eroja. Pintaan keskittyvä glykoalkaloidi on tietenkin eduksi, koska sen saa kuorinnalla pois. Kuorimalla peruna pitoisuus laskeekin 50-95 %. Perunaa kuorineen keitettäessä glykoalkaloidit siirtyvät jossakin määrin syvemmälle perunan sisäosiin ja keitetyn perunan kuorinta ei laske pitoisuutta aivan yhtä tehokkaasti. Mukuloissa, joiden kokonaispitoisuus on hyvin korkea, myös mukulan sisäosassa on korkeahkoja pitoisuuksia ja kuorinnan teho on silloin heikompi. Koska glykoalkaloidit hajoavat vasta yli 300 asteen lämmössä, keittämisellä tai muulla kuumentamisella ei ole vaikutusta pitoisuuteen." -kerrotaan Paavon perunasivuilla

 

Jos joskus sitä perunamuusia tekee, täytyy valita oikea lajike, kuoria potut hyvin ja sekaan voi lisätä bataattia - puolet sitä, niin korjaantuu nuo jalostuksella saadut määrät;-)

"Perunassa saattaa muodostua kitkerän makuista luontaista haitallista yhdistettä, solaniinia, jos peruna joutuu alttiiksi valolle tai vaurioituu. Myös kylmä, sateinen sää lisää solaniinipitoisuutta. Varhaisperunoissa on kaksi kertaa enemmän solaniinia syyslajikkeisiin nähden ja kuoriosassa kymmenkertainen määrä sisäosaan verrattuna. Solaniinin liiallisen saannin estämiseksi vihreitä tai ulkoisesti vaurioituneita perunoita ei tulisi käyttää. Myöskään pieniä sormenpään kokoisia varhaisperunoita ei pitäisi antaa imeväisikäisille. Runsas solaniinin saanti aiheuttaa mm. mahakouristuksia, kuumeilua ja verenpaineen alenemista." opetetaan avoimessa yliopistossa (linkki ei toiminut enää).

"Solaniini = Perunan varret sisältävät solaniini nimistä myrkyllistä ainetta. Solaniinia muodostuu myös perunan mukuloihin, silloin kun perunat altistuvat valolle. Vihertävät perunat sisältävät solaniinia, joten niitä ei saa syödä. Perunat tulisi kasvatuksen aikana mullata huolellisesti, solaniinin ehkäisemiseksi. Perunat tulisi myös varastoida valolta suojattuna." kertoo Finfood-tiedotus

 

Tomaatti on myös koisokasvi, opasti elintarvikevirasto- josta lainalauseet löysin:

 

"Glykoalkaloidit ovat kasvisten luontaisia toksiineja ja ne toimivat kasvien suojamekanismina tauteja ja tuholaisia vastaan. Glykoalkaloideja saadaan pääasiassa perunasta, mutta niitä on myös raaoissa vihreissä tai vihertävissä tomaateissa. Perunan glykoalkaloideja kutsutaan solaniiksi ja tomaatin tomatiiniksi. Suurina annoksina ne aiheuttavat kitkerän sivumaun ja ovat lievästi myrkyllisinä terveydelle haitallisia.

Suurin glykoalkaloidipitoisuus on perunan kuorikerroksessa. Perunan kuoriminen vähentää glykoalkaloidipitoisuutta noin 60 %. Vihertymisen estämiseksi peruna on säilytettävä vähittäiskaupoissa, suurkeittiöissä ja kotitalouksissa valolta suojattuna."

Suolistosairaiden palstalta oli poistettu keskustelu kipulääkkeistä. Siinä useampi kertoi, että heille oli määrätty Arcoxia- kipulääkettä, vaikka tuoteselosteessakin lukee, että ei saa käyttää - turvallisia kipulääkkeitä crohnikoille kun ei ole olemassakaan!

 

"Ruoka-aineallergia voi oirehtia hyvin monella eri tavalla, mutta ruoka-aineen aiheuttaessa toistuvasti samanlaisia oireita on syytä epäillä allergiaa.

Tyypillisimpiä oireita ovat iho-, suolisto- ja hengitystieoireet, tosin samallakin ihmisellä eri ruoka-aineallergiat voivat oireilla eri tavalla. Ruoka-aineallergiaan liittyy kuitenkin aina suolitulehdus.

- Suolen tulehdustila vähentää ruoka-aineiden imeytymistä ja altistaa lisäallergioille, Alanko kertoi" - Proviisorilehdessä

 

Kaikki ihmiset eivät ole allergisia samoille asioille, mutta noiden toksiinien (=myrkkyjä suomeksi) lisäksi solanae-sukuiset kasvit eivät sovi ollenkaan esim tomaattiallergisille. En itse huomannut asiayhteyksiä aikaisemmin, enkä tietäisi vieläkään, jos en olisi nähnyt Tiiun kommentteja aiheesta C&C-palstalla - sitaattilainana (kiitos sanoista - ne on tosin poistettu kauan sitten sieltä...) tässä, etten muuntele miten sattuu:

"Minulla taas ovat noita allergian aiheuttajia juuri chili, pippurit ja paprika-jauhe. Joka siis ei ole sema kuin ne paprikat mitä kaupan vihannestiskiltä ostetaan, vaikka kuuluvatkon samaan kasvisukuun. /Eli solanacee.) En voi syödä mitään muutakaan ko.kasvisuvusta.

Sain pahoja allergiakohtauskia aikoinaan mausteita ja se sai minut lopettamaan kaikkien mausteiden syönnin vähäksi aikaa, kun oli vaikea sanoa heti mistä oireita tuli. Ja yksitellen on pakko ottaa sitten mukaan ja kokeilla.

Pippureista riittää, että pieni hitunen saa aikaan oireita, Samoin chileissä joskus pelkkä tuoksu, eli tuoreen chilin leikkaaminen. Viimeinen vahinko kun söin chiliä eräässä dippauskastikkeessa sai aikaan sen, että n. tl kastiketta poltti suuni täyteen pieniä rakkoja ja esim. veden tai viinin juonti päälle pahensi vain tilannetta. Ja kaikki maistui aivan kamalalta mitä yritin syödä esim. riisi tai liha. Tai jos chiliä joutuu käsiini siitä tulee aivan kamala kutina, siis silloin kun chili leikattu auki.

Pippureista taas turpoan kuin ilmapallo ja tulee kamalia kipuja ja kouristuksia sekä verta n. 20 min kuluttua. Pippurin hituset kun ovat niin pieniä on usein esim. ulkona syönti lähes mahdotonta, kun riittää että kokille on jäänyt murunen pippuria käteen tai pannulle, ja koskee esim. pihviin mikä minulle, että saan oireita."

"Porkkana ja paprika ei ole kuulunut enää vuosiin mun ruokavalioon, vaikka omassa kasvimaassa olisi viljeltyjä niin ei sovi. Ei siis käy luomukaan.

Verta tulee suolesta jos syön noita, paprikasta riittää pelkkä "haju" , että tulee oireita, mutta se kuuluukin noihin solanacee-perheeseen, joten se johtuu allergiasta."

 

Toisessa yhteydessä Tiiu jatkoi:

"Moni tosiaan on saanut apua turvotuksiin ja nivelkipuihin jättämällä nuo solanacee -kasvisuvun tuotteet...

Jos noita näppylöitä tulee suuhun myös luomutomaateista, voipi olla hyvinkin, että olet kehittänyt jonkin asteen allergian tomaateille. Tomaatit, kuten muutkin samaan sukuun solanacee-sukuun kuuluvat kasvit aiheuttavat joillekin myös niveltulehduksia. Tai niveltulehduksien oireen pahenevat kun henkilöt syövät esim. juuri tomaatteja, perunoita, munakoisoa, paprikaa, chiliä jne. Mulla on erittäin allerginen ystävä (kuten myös itsekin) ja hän ei voi syödä muita kuin luomutomaatteja esimerkiksi. Itse en tomaatteja voi syödä ollenkaan oli luomua tai ei."

 

Mutta eihän suolitautisille tehdä allergiatestejä ollenkaan tai jos tehdään, moni ei tiedä, että kaikille aineille ei ole olemassa markkeria. Sitten luotetaan siihen, että on testattu, eikä enää vaivauduta selvittämään kokeilemalla syyllistä. Sitaattilainaan en kysy edes lupaa, sillä tämä on niin tärkeä asia kaikille sairaille? Tietysti täytyy muistaa, että ne, joilla on kortisoni- tai solusalpaajalääkitys, eivät oireile yhtä selvästi, kuin ne, joilla ei ole mitään lääkitystä. Tietysti niitä on jatkettava, jos sellainen on määrätty. Kannattaa huomioida kuitenkin nuo seikat ja vaihtaa perunaruoka vaikkapa luomuriisiin - luomua siksi, että joissakin geenimuunnelluissa tuotteissa voi olla vaikkapa sienisokeria (trehaloosia) tai vaikkapa - kuten tupakassa - antibiootin tuotosta...?

Jouni Paarlahti on koonnut kirjan Myrkkykasvit - todella hyvä perusteos, jossa kerrotaan selkeästi paljon sellaista, mikä olisi pitänyt kulkea perimätietonakin. Mutta eihän kauan sitten tajuttu, miksi joku yhtäkkiä otti ja kuoli... siis muutama luonnosta löytynyt siemen voi olla tappava, mutta syytä ei ole voitu selvittää, kun tietoa ei ole ollut. Kirja kertoo mm. koisokasveista seuraavaa:

Koisot on vanhoja lääkekasveja, monet niistä vieläkin käytössä yleisesti Afrikassa ja Amerikassa. Koisojen steroidikalkaloidit, eritoten solanodiini, ovat käypää raaka-ainetta myös modernille lääketeollisuudelle mm. steroidihormonien lähtöaineina.". No, kirja kannattaa hankkia, ennen kuin se kaupoista loppuu. todella hyvä, kiitos tekijälle! Eipä muuten Linneekään aikoinaan uskonut perunaan! Mutta bataattia voi käyttää hyvin perunan korvikkeena muuseissa, kiusauksissa yms. Luomuperunat on paras valinta, jos perunaa syö, mutta ei koskaan vihertynyt, vioittunut eikä liian pieni... Myrkyn minimoimiseksi siis vain Rosamunda, Van Gogh, Nicola tai Bintje kelpuutetaan. Vain kasvukaudella mullattuja pottuja ja sellaisia, jotka on kerätty suoraan kellariin ja myydään mustassa paperipussissa. Perinteisesti niin on perunat kasvatettukin, mutta ei niitä ole valossa pidetty koskaan missään vaiheessa! Meidän kuuluu kertoa asiasta kauppiaalle aina, kun sellaisen näkee - ettei huononäköinen erehdy ostamaan niitä vihreitä pottuja.

Tomaatinkin tauti on perunaruttoa ja sitä torjutaan tietysti - luomutomaatissa on vähemmän jäämiä, mutta jos on allerginen solaniinille, ei sekään käy, Luomulihapulla on silloin ykköstuote -luonnollista proteiinia kun tarvii joka päivä!

Olen järkyttynyt siitä, kuinka väärin vanhemmat sairaita lapsiaan hoitavat ja ihan siksi vaan, että lääketehtaat sanelevat kuviot, joita täytyy noudattaa siksi, että jossain RAY:n tukemassa käypähoito-ohjeistuksessa niin lukee. Sanoo potilas ihan mitä vaan, sitä ei edes papereihin merkitä! Ihan mieletön systeemi, jossa loppujen lopuksi sairaat, jotka eivät aikaavieviltä palstamoderoinneilta, yksityisviesteiltä ym, rasittavilta lääkekokeiluiltaan ehdi edes nukkumaan tarpeeksi (crp nousee tosin valvomisestakin..).Varmaan juuri he, joilla eniten aikaa on, toimivat moderaattoreina palstoilla, jonne ei ne parantuneet tietenkään ehdi kirjoittelemaan.

Ja miksi pitäisikään? Systeemi kertakaikkiaan parkkaa (bannaa) pois joukosta ne, jotka tuota lääkemarkkinointia hankaloittaa. Se kun on niin helppo toteuttaa - ja tuottaa eniten, käytännössä, siis osakkeidenomistajille rahaa! Kuolleet ei valita ja siksi edes lääkärit eivät saa tietää niistä ihmisten omista konsteista mitään:-(

 

"Mustalle listalle ovat joutumassa kinoliinikeltainen (E 104) sekä atsovärit tartratsiini (E 102), paraoranssi (E 110), atsorubiini (E 122), uuskokkiini (E 124) ja alluranpunainen (E 129). Atsovärit kiellettiin Suomessa jo 1970-luvulla, mutta niiden käyttö tuli sallituksi jälleen kun Suomi liittyi EU:hun." - Finfood uutisoi -

 

Sivu on osa suurempaa kokonaisuutta

omissa nahkoissa koettua