"Monet lääkärit haluavat työskennellä yliopistosairaaloissa. Heidän on tehtävä vaikka tahtomattaankin tutkimuksia, koska yliopistosairaaloissa valitaan usein ihmisiä virkoihin sen mukaan, mitä tutkimuksia he ovat tehneet eikä sen mukaan, kuinka hyvin he osaavat hoitaa potilaita.... Joskus tutkimuksiin käytetty aika olisi kyllä paremmassa käytössä potilaiden hoitamisessa", Rauni sanoo. Yliopistosairaaloiden talous sen sijaan hyötyy lääkäreidensä tutkimuksista. Sairaalat saavat valtiolta lisää rahaa sen mukaan, kuinka paljon niissä valmistuu tutkimuksia. Valtio ei maksa penniäkään lisää siitä, että sairaala onnistuu hoitamaan potilaitaan hyvin." - Hesarissa 7.4.2002 -

 

Opiskelijat tekevät paljon opinnäytetöitä. Esitän tässä muutamia aiheita päättötyöksi. Ei sairaat voi maksaa tutkimuksen tekijälle mitään, mutta jos on kysymys opiskelijan päättötyöstä, ei siitä tarvitsekaan maksaa.

Toivon, että niitä nähtäisiin  myös verkossa. Ilmoitahan minulle sitten linkin?

• Paljonko elintarvikkeissa olevia lisäaineita käytetään? Haastateltavana täytyy olla useita erilaisia elintarvikeyrityksiä - myös ne, jotka eivät halua osallistua tutkimukseen. Voisi selvittää syytä, miksi ei halua.

• vertailututkimuksella voisi saada selville, paljonko rahaa yritykset uskovat menettävänsä, jos esimerkiksi arominvahventeet yhtäkkiä kiellettäisiin. Kuinka paljon ko tuotteissa siis on "ilmaa"? Ja kuinka paljon kalliimpaa sellainen on perusraaka-aineeseen verrattuna?

• kuinka tarkkaan valmistajat tuntevat sallittuja raja-arvoja... Nehän määritetään EU:N direktiiveissä... vai laitetaanko aineita sittenkin summamutikassa, kun ei niitä kukaan kuitenkaan kysele? Se valkoinen jauhe kun on todella halpaa ainetta... ainetta, joka vahvistaa makua. Ei kannata ottaa muita lisäaineita huomioon siinä tutkimuksessa, koska ne vain sekoittavat tilannetta entisestään.

• Hesarissa oli 24.3.2002 artikkeli, jossa sanotaan, että natriumglutamaattia olisi soijassa, mutta eihän sitä ole! Ehkä toimittaja on ymmärtänyt väärin, Hely Tuorilaa haastatellessaan: Jos Tuorila puhui UMAMISTA, tarkoitetaan sillä makua, kuten esim. hapanta, makeaa, karvasta ym.

Ehkä se aistimus  m u i s t u t t a a   suussa soijaa, mutta soijassa itsessään ei ole noita öllöjä. Aiheena oli ruoassa olevat makuaineet, mutta arominvahventeet ovat vain osa sitä. Arominvahventeiden käytöllä voidaan vähentää kalliiden aromiaineiden tai perusraaka-aineiden (josta maku "puhtaassa perusruoassa"yleensä tulee. Osa kirjoituksesta oli aivan oikein:

 

"Arominvahvenne

Elintarvikkeiden lisäaine, joka vahvistaa tuotteen omaa makua. Yleisin on natriumglutamaatti, joka on glutamiinihapon suola. Se aiheuttaa monelle kasvojen punoitusta ja migreenityyppistä päänsärkyä sekä ylivilkkautta...

...Umami on "lihaisa" maku, jonka aiheuttavat aromivahventeet, kuten natriumglutamaatti. Umami maistuu esimerkiksi soijassa."

Siinä on pieni vivahde-ero, mutta kyllä soijakastike on soijaa, jos pullon kyljessä lukee 100% soijaa. Onneksi nuo aineet täytyy ilmoittaa tuoteselosteissa - aromiaineita ne eivät kumminkaan ole.

 

Tietämättömyys on hyvin yleistä - jotkut luulevat minun tarkoittavan "öllöillä" kahvin aromeita... toivotonta! Toivottavasti niitä ei lisätä koskaan kahviin!

 

Haukiputaalla on päiväkoti, jossa tarjotaan luomuruokaa. Siellä ole yhtään allergista lasta - ei edes laktoosi-intolerantikkoa! Muitakin päiväkoteja ja luomuruokaa tarjoavia kouluja löytyy, mm. Espoosta ja Kuopion seudulta.

Paljonko yritykset nettoavat selvää rahaa vahvistaessaan tuotteiden makua keinotekoisesti? Tiedetään, että niiden käytöllä ei tarvitse käyttää paljoa oikeita mausteita, jotka ovat kalliita.

Entäpä jos joku sairas palkkaisi lakimiehen ja väittäisi, että sairaus johtuu juuri siitä, että ruoassa oleva aine olisi aiheuttanut vaivoja? Ei ole pelkoa siitäkään, sillä esimerkiksi suolistosairaudet puhkeavat juuri nuorille ihmisille, eikä niillä yleensä ole liikaa rahaa. Luonnonvalinta tavallaan korjaa heidät pois tilastoista... Oireettomien tietoja ei kerää kukaan, vaan yleensä tutkimus keskittyy uusien lääkkeiden ja diagnosointimenetelmien kehittelemiseen ja patentoimisen avulla niistä pyritään hyötymään. Luonnollisia menetelmiä, kotikonsteja kun ei voi patentoida - lääkkeitä voi. Päättötyönä se ei maksaisi mitään - miksi et juuri Sinä kiinnostuisi aiheesta? En yhtään ihmettele, miksi lapset ja nuoret nykyään voivat niin huonosti, kuin saamme jatkuvasti kuulla...

Autan mielelläni aineiston kokoamisessa, jos otat yhteyttä:-)  On kuitenkin väärin, että sairaat joutuvat odottamaan väitöskirjojen valmistumisia tai suurten tutkimusten loppulauseita.

 

"Erikoistutkija J.V. Jyväskylän yliopistosta kokee opiskelijoiden yrityksille tekemät lopputyöt hyvänä asiana siksi, että opiskelija saa jalkansa yrityksen oven väliin. "On kuitenkin muistettava pitää pää kylmänä, ettei yliopiston perinteinen tehtävä, uuden tiedon tuottaminen, unohdu. Periaatteessa on mahdollista, että tulevaisuudessa korkeakoulut tekevät tutkimuksia vain niistä aiheista, joista yrityksen maksavat eniten"...mutta kyllä yksi pulma on se, kuka tutkii köyhiä ja uloslyötyjä, joiden puolesta kukaan ei suostu maksamaan", hän sanoo. - Jussi Välimaa Hesarissa -

sivun alkuun

sivu on osa suurempaa kokonaisuutta