"Huima esimerkki muurahaisista riippuvaisesta lajirikkaudesta tulee tropiikista. Muurahaista isäntälajinaan käyttävä cordyceps-sieni manipuloi muurahaisen käyttäytymistä. Sieni saa muurahaisen kiipeämään korkeaan paikkaan, jotta se voi tuulen avulla levittää itiönsä. Kun sieni kuolee, muurahaisesta alkaa kasvaa muita lajeja. Tutkijat ovat löytäneet siitä 25 eri lajia, joista useat ovat maailmalle tuntemattomia."Kalevassa muurahaisista

 

Nyt bataatit ovat ulkona avomaan mullassa, vaikka pohjoistuuli piiskasi vesisateen ja myrskyn kanssa niin, ettei juuri taukoa tullut sen vertaa, että olisi voinut ne kukkaruukut tyhjentää maahan. Kuva yllä on otettu kesällä. En tiennyt alkuun, että bataatti ei tarvitse kuin 4 tuntia aurinkoa ja 14 astetta olisi riittänyt sille maan lämpötilaksi. Luin sen Arno Kasvin kirjasta vasta loppukesästä ja niin keräsin taimet takaisinruukkuihin sisälle. Syyskuussa ne huomasivat, että nyt on sopivan lämpöistä ja alkoivat taas kasvaa. Sain sentään kaksi omaa uutta bataattia niistä, toisessa kolhu, joka voi homahtua eikä idä ja toinen täydellinen, jonka idätän. Vuorokaudessa bataattien lehtien väri muuttui punaiseksi, suorastaan kärventyivät liiasta valosta:-)

Laitoin siis talvella pari luomubataattia itämään samaan tapaan kuin perunatkin, pimeään ja huoneenlämpöön. Jonkin ajan kuluttua toinen niistä oli tehnyt ituja, toinen ei. Siinä toisessa, mikä ei itänyt, oli vähän hometta, kun oli muovikääreessä myynnissä ja sentään Israelista asti tullut. No, näkyvät tekävän niitä uusia bataatteja vaikkapa kukkapurkissakin, kun vaan odottaa! Istutin itäneen bataatin multaan talvella niin, että osa mukulasta jäi näkösille. Mutta nyt ne on maassa. Kunpa olisin tiennyt, että jotain kunnon suojaa auringolta tarvitsevat, kun lehdet ovat niin ohuet... Huonolta vaikutti niiden kohtalo, jotka joutuivat suoraan helteeseen: vihreät kauniit sydämenmuotoiset lehdet muuttuivat viikossa tummanpunaisiksi ja ohuet rönsyt kuihtuivat naruksi... Mutta katsotaan - mukuloita oli jo siinä, missä se alkuperäinen bataattikin oli. Katson syksymmällä, miten muiden kävi, mutta kukkimista ei siis tarvitse odottaa. Ruukuissa multa pääsi kuivuman aika korpuksi jonkun kerran eikä kasvista mitenkään huomannut, että tarvitsisi vettä - siis niissäkin, missä ei mukulaa ollut ollenkaan! Toivotaan, ettei myyrä ihastu niihin...

Kasvimaalla ei ole mitään paikkaa, minne voisi istuttaa - jos en olisi vuosia sitten kerran laittanut mustaa, paksua mansikkamuovia muuten vaan kokeilun vuoksi lappeelleen rikkaruohon valtaamalle pellolle. Nostin muovin pois, siirsin viereiselle alalle ja kiinnitin muovin kivenmurikoilla maahan. Olipa muurahaiset tehneet mahtavan istutusalustan bataateille! Niin kuohkeaa luomumaata en ole ennen ilman kääntöpuuhia nähnytkään! Kova kiire niille tuli rahdata munat pois auringonpaisteesta - muutama purikin minua kotirauhan häiritsijää - mutta ilman muuta tuo on paras konsti, en tiedä, montako vuotta riittää, mutta yhtään rikkaruohon juurta ei ollut eikä alkujakaan eikä edes istutuslapiota tarvinnut, niin kuohkeaa multa oli! Muovinkin ostin jostain alesta syksyllä vuosia sitten...

Näitä juttuja ei pidä käsittää ohjeina. Voin tehdä kaikki väärin, mutta hakuan silti kokeilla, miten bataatti selviytyy meidän ilmastossa, laiskalla hoidolla ja melkein oman onnensa nojalla - mutta tänä kesänä näin, seuraavana jollain toisella tyylillä, en tiedä. Kerro lisää jos tulee uutta mieleen. Meille niitä bataatteja ei tarvitse enää lennättää toiselta puolelta maapalloa, kuten ei monta muutakaan luomutuotetta...

Bataattia voi käyttää perunan korvikkeena monella tavalla, mutta syödä myös raakana.

Jätän tuon alkukesän kirjoituksen tuohon, mutta voin kertoa, että kasvit kituivat kokokesän maassa liianssa auringonpaisteessa. Kuivuutta bataatti kestää yllättävän hyvin, mutta aurinkoa saa olla vain 4 tuntia vuorokaudessa, siksi ne olivat punaisia. Ennen istutusta olivat kauniita vihreitä köynnöksiä. Syksyllä kaivoin ne juuripaakut maasta talteen ja nyt ne innostuivat kasvamaan ikkunalaudalla sisällä. Isoja ruukkuja täytyy kai lähteä etsimään, jos sattuis satoa tulemaan;-)

 

"Emme kuitenkaan ole oikein tienneet missä järjestyksessä asiat tapahtuvat: käynnistääkö syöpägeeni solukasvun, jonka seurauksena epiteelirakenne rikkoutuu, vai tarjoaako ensiksi tapahtuva epiteelikudoksen rakenteen rikkoutuminen syöpägeenille otolliset olosuhteet villin solukasvun käynnistämiseen", Klefström selittää. ...että kudoksen rakenteen rikkoutuminen tapahtuu ensin, sillä tiiviin ja järjestäytyneen epiteelirakenteen muodostus kykeni täysin estämään syöpägeeni c-Myc:n kyvyn aiheuttaa pahanlaatuista solukasvua". - Solukkoja ei pidä rikkoa -

 

Siemenissä on omat ohjeet mukanaan?

Perunaa jos syö, täytyy se olla luomua (kuulun kai herkimpiin?..)

Muitakin on vaikka kuinka paljon, mutta missä????

eikä missään tapauksessa sellaista, missä on vähänkään vihreää. Siitä on oma juttunsa.

Bataatit hukkuu rikkaruohoihin, jos en ehdi kitkeä niitä pois. Aion ehtiä:-)