"Syanidin toksinen vaikutus perustuu sen sitoutumiseen mitokondrioissa sytokromioksidaasin kolmiarvoiseen rautaan, mistä seuraa tämän keskeisen hengitysketjuentsyymin inaktivoituminen.
Syanidien letaaliannos on 0,1–1 g. Noin kymmenkertaisesta tappavasta annoksesta seuraa heti tajuttomuus ja kouristeluja sekä kuolema 1–15 minuutissa.
Pienemmät annokset aiheuttavat huimausta, hengityksen nopeutumista, päänsärkyä, hypotoniaa ja takykardiaa. Sitten voi ilmaantua sekavuutta, tajuttomuutta, kouristelua ja kuolema."
Kovin outo alku tuossa, mutta Verkkouutisista löytyy selvennykseksi M.Päätalon kirjoitus:
"Useissa tapauksissa kemiallisen reaktion nopeus voi olla sadastuhannesosa sekuntia. Oleellista vielä on ajoitus. Mitkään reaktiot eivät saa häiritä toisiaan. Elämän ongelma ratkaistaan jokaisen solun sisäisessä tilassa.
Luonto on kehittänyt ns. spesifistisiä avaimia, entsyymejä. Näiden molekyylien muodon ja toiminnan epätodennäköisyys tekee niistä selviä "varmuusavaimia".
Avaimen spesifisyys korreloi aina negatiivisesti muihin mahdollisuuksiin tuottaa sattumalta samanlaisia avaimia. Avaimenlehden muodon todennäköisyys on mitta sille, miten varmasti se sulkee lukon, jota varten se on tehty. Entsyymit ovat valkuaismolekyyleja ja koostuvat aminohapoista. Aminohappoja on maapallolla vain 20.
Sytokromi c -entsyymi muodostuu 104 aminohaposta. Kun aminohapot asetetaan kaavioon, jokaiselle saadaan toiminnallinen symboli, jotka muodostavat ketjumaisen järjestyksen. Sytokromi c on aineenvaihdunnan avain.
Entsyymin hämmästyttävä ominaisuus on varmuus ja turvallisuus, jolla se laukaisee tietyn kemiallisen reaktion - avaa sen. Ja todennäköisyys, jolla avaimen muoto voisi olla olemassa jossakin toisessa kohdassa, on sytokromi c:n tapauksessa tasan nolla."
Toinen asia, mikä saa jäädä tähän nyt odottamaan, löytyi Biotekniikan riskit- eepoksesta:
"Vehnäjauhojen hyvät leivontaominaisuudet johtuvat vehnänjyvän sisältämästä sitkoaineesta, gluteenista. Gluteeni on vehnänjyvän varastoproteiinien, gliadiinien ja gluteniinien, muodostama verkkomainen rakenne, joka saa aikaan taikinan sitkon. Leivontaominaisuuksiin vaikuttavat etenkin tietyt molekyylipainoltaan suuret gluteniinialayksiköt (HMW-GS), joita vehnässä lajikkeesta riippumatta on kuusi erilaista. Kaikki geenit eivät kuitenkaan ilmenny kaikissa lajikkeissa, ja gluteenin laatua onkin yritetty parantaa lisäämällä vehnälajikkeisiin ylimääräisiä kopioita näistä geeneistä. Erityisesti yhden geenin (1Ax1) on todettu vaikuttavan vehnän leivontaominaisuuksiin, mutta se ei ilmenny läheskään kaikissa lajikkeissa. Altpeter ym. (1996) siirsivät tämän geenin lajikkeeseen, jolta se luonnostaan puuttui. Geeni saatiin ilmentymään ja toimimaan vehnässä, ja sen todetiin lisäävän gluteenin kokonaismäärää ja siten parantavan lajikkeen leivontaominaisuuksia". Kiitos tiedosta, Elina Häikiö ja Jaakko Kangasjärvi:-)
"- Sanoisin, että nämä ravintoainepitoisuudet, mitä Intiaanisokerissa on, niin niillä ei kyllä meidän ruokavaliotammme paranneta. Nämä ovat kaikki sellaisia ravintoaineita, joita saamme muutenkin suosituksiin nähden keskimäärin liikaa. Terveellisyyden perusteella en kyllä tätä valitsisi, enemminkin kyseessä on varmaan makutekijä, toteaa Valtion Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Raija Kara." - Kuningaskuluttaja 1987-
Sivu on osa suurempaa kokonaisuutta
