"...Miten siemen saattaa tarkoin tietää

missä sen on hyvä

ja oikea olla, missä voi selkä seistä

selkä suorana ja polvistua

yhtä aikaa?

Miksi siemen, mitätön jyvä,

on ihmistä vahvempi, viisaampi?

Viisas on siemen,

luottaa rajattomasti

tuuleen, oikeamieliseen"

- Tommy Tabermann kirjassa "Veren sokeri" -

 

Sadonkorjuun jälkeen tulee aika, jolloin täytyy tasata sato: mitä jätetään siemeneksi tulevaan aikaan ja jopa seuraavalle vuodelle, mitkä täytyy käyttää heti, ettei mene pilalle. Päiväntasaajalla sellainen on helppoa, mutta ei ole onnistunut ilman ohjeita. Siihen en puutu, mutta on aivan ymmärrettävää, että ihminen, jolla ei ole ollut tuloja eikä omaisuutta, ei verojakaan ole voinut maksaa. Siemenviljoja ei pidä syödä eikä tuhlata, se on tiedetty jo ajanlaskumme alussa ainakin siellä, missä vedestä on alkanut olla pulaa... Lumikin ja jääkin on vettä! Harva kasvi elää ilman vettä ja onpa jäänyt helposti ihminenkin ilman viiniä...

 

"hongat pitä orjantappurain sias caswaman/ ja Mirtus orjantappura pensan edestä." - täältä löytynyt -

 

Tuo lause erityisesti kertoo männystä, joka on kuolleena honka! Televisiossa oli vasta ohjelma "Saksan tuhatvuotiset puut", jossa kerrottiin männystä, kuinka se voi kasvaa jopa kuivalla muurilla! Miten se on mahdollista, johtuu lämpötilojen vaihtelusta ja niistä neulasista, jotka tiputtavat veden männyn juurille. Siis nimenomaan männyn läheisyydessä ja suojassa elämä voi olla mahdollista, kasveille ja eläimille. Älä siis koskaan kaada mäntyä tai nyki sen tainta mistään korkealta paikalta!

Orjantappurakruunu ei ole sattumaa, vaan kasvi, joka suojaa monien kasvien siemeniä kuivumasta. Monet kasvit sietävät pimeyttä - kuten meidän joulukuusi! Kuusella taas on pienet juuret, eikä niiden alla mikään kasvi saa tarpeeksi valoa. Siksi niitä kannattaa kerätä harkiten: pois rantatörmiltä, jotta sadevesi ei vie multia vesistöön ja muut kasvit pääsevät sitomaan juurillaan maata.

Aavikoituminen tapahtuu just niin ja siinä orjantappurat ovat niitä viimeisiä kasveja. Katso joulukaktusta, kasvaa melkein hoitamatta - kuten aavikolla, jossa vettä harvoin tulee (mutta ei siedä suoraa auringonpaistetta). Heinäsirkat kestävät kuivuutta... mutta syövät helposti koko sadon, mutta ehtiikö ihminen kerätä omansa talteen, syöttääkö sirkat jollakin eläimelle vai syökö niitä itse? En tiedä, mutta itämaisten viisaus on lienee ollut lehmässä, jolta saa maitoa silloinkin, kun puhdas vesi on liian kaukana, ottaa kuka tarvitsee. Kaikki saasta ja myrkyt jäävät eläimen maksaan ja onpa monissa maissa opittu käyttämään lantaakin polttoaineena. Sen voisi toki käyttää biokaasun tuotantoonkin, mutta veden keittäminen on ollut aina välttämätöntä... Ruohotkin vaativat osansa eikä ihmiset ole osanneet sovussa jakaa niitä. Osaako vieläkään?

 

Ohjelmassa kerrottiin myös kuolleista puista, joiden suuressa latvuksessa on pitkiä aikoja haikaran pesiä - ne kun eivät kovin pienessä puussa pysyisi, painavia lintuja kun ovat eivätkä poikaset kovin matalalla pääsisi lentoon, vaan putoaisivat maahan jo ensilennolla?

 

Lainaan 1548 painettua tekstiä joulun tapahtumista uuden verotuskäytännön alun aikaan. Lisään rivivälin aina kauttaviivan jälkeen, jos sen on tarkoitus olla kohta, jossa voi vetää henkeä - siis ilmaa keuhkoihin - onnistuu paremmin?

 

"P. Lucan Euangelium.

Toinen Lucu.

Luuk 2:1 Se tapactui sijs nijnä Peiuine/

Ette Yxi Käsky wloskeui Keisarild Augustuselda/

ette caiki Mailma piti * Werolisexi laskettaman.

 

Luuk 2:2 Ja teme weron Laskema oli ensimeine'/

ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies Ylitze Syrian maan.

 

Luuk 2:3 Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta.

 

Luuk 2:4 Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupu'gist ylesmeni Judeaa' Dauidin Caupu'gin ioca cutzuta' Bethlehem/

Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest/

ette hene' piteis mös itzens aruauttaman

 

Luuk 2:5 Maria' hene' kihilatun Eme'dens ca'sa ioca oli rascas.

 

Luuk 2:6 Nin tapactui heide' sielle ollesans/

ette synnyttemise' peiuet tulit teutetyxi.

 

Luuk 2:7 Ja hen synnytti Poian henen Esikoisens/

ia kiäri henen capalohin/

ia laski henen Seimen/

sille ettei ollut heille sija maiasa.

 

Luuk 2:8 Ja Paimenet olit samas Paicakunnas walwadhen Pellola laumans Ylitze/

iotca wartioitzit öölle heiden Carians.

 

Luuk 2:9 Ja catzo/

HERRAN Engeli seisoi heiden tykenens/

ia HERRAN kircaus heite ymberinswalghisti/

ia he peliestyit swrella pelgolla.

 

Luuk 2:10 Ja sanoi heille Engeli/

Elkette te pelietkö/

Sille catzo mine ilmotan teile swren ilon/

ioca tuleua on caikelle Canssalle

 

Luuk 2:11 Sille ette teille ombi tenepene syndynyt Wapactaija/

ioca ombi HERRA Christus Dauidin Caupungis.

 

Luuk 2:12 Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen Capalohin kiärityn/

panduna seimeen.

 

Luuk 2:13 Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiualisen sotawägen ioucko/

iotca kijtit Jumalata ia sanoit/

 

Luuk 2:14 Cunnia olcon Jumala' corkiuxijs Ja maasa Rauha/

Ja inhimisis hyue Tacto.

 

Luuk 2:15 Ja se tapactui/

ette Engelit heiste poislexit Taiuasen/

Nin puhuit ne Paimenet keskenens/

Kieukemme haman Bethleheman/

ia catzokam site asia ioca tapactui/

ionga Herra ilmoitti meille.

 

Luuk 2:16 Ja he tulit kijruchtadhen/

ia Leudhit Marian. Ja Joseph/

ynne lapsen cansa ioca macas seimes.

 

Luuk 2:17 Coska he sijs sen nähnyet olit/

iulghistit he sen Sanoman/

ioca heille sanottu oli teste Lapsesta.

 

Luuk 2:18 Ja caiki/

iotca sen cwlit/

imechtelit nijte puheita quin heille sanottu oli Paimenilda.

 

Luuk 2:19 Mutta Maria ketki caiki nämet sanat/

tutkistellen hene' sydhemesens

 

Luuk 2:20 ia Paimenet palasit/

ylisteijn ia cunniottaijn Jumalata/

caikista quin he cwlluet ia nähnyet olit/

ninquin heille sanottu oli.

 

Luuk 2:21 Ja sijttequin Cahdexan peiue olit culunet/

ette Lapsi piteis ymberinsleicattaman/

cutzuttijn henen Nimens JESUS. ioca oli Engelilde io ennen cutzuttu/

quin hen cohdusa sikisi.

 

Luuk 2:22 Ja sijttequin heiden Puhdistus peiuet olit teutetydh Mosesen Lain ielken/

weidh he henen Jerusalemin/

ette he seisotaisit henen HERRAN eteen/

 

Luuk 2:23 ninquin Kirioitettu on HERRAN Lais/

Caiki miehenpoli/

ioca ensin auapi Eitins cohdhun/

pite cutzuttama' HERRALLE pyhexi.

 

Luuk 2:24 Ja ette heiden pideis andaman wffrin sen ielken quin sanottu ombi HERRAN lais/ pari mettisi eli caxi Kyhckylesen poica.

 

Luuk 2:25 Ja catzo/ Yxi Mies oli Jerusalemis/

ionga nimi oli Simeon/

Ja teme mies oli Hurskas ia Jumalalinen odhottadhen Israelin lohdutosta. Ja Pyhe Hengi oli henes.

 

Luuk 2:26 Ja henelle oli wastaus annettu Pyhelde Hengelde/

ettei henen pitenyt colemata näkemen/ ennen quin hen näkis HERRa' Christusen.

 

Luuk 2:27 Ja hen tuli hengen cautta Templijn.

Luuk 2:28 Ja quin ne Wanhemat Piltin Jesusen Templin siselletoid/

ette heiden piti tekemen henen edestens Lain tauan ielken/

nin se otti mös henen sylijns/

ia kijtti Jumalata ia sanoi.

 

Luuk 2:29 Laske nyt HERRA sinun Paluelias * Rauhan menemen/

sinun sanas ielken.

 

Luuk 2:30 Sille minun Silmeni ouat nähnet sinun Terueydhes.

 

Luuk 2:31 Jonga sine walmistit caikein Canssain caswon ethen.

 

Luuk 2:32 Yhdexi walkeuxi walghistaman Pacanita/

Ja sinun Canssas Israelin Cunniaxi.

 

Luuk 2:33 Ja henen Isens ia Eitins olit imechteleueiset nijste quin heneste sanottin.

 

Luuk 2:34 Ja Simeon hyuestisiugnasi heite/

ia sanoi Marialle henen Eitillens/

Catzo teme ombi pandu langemisexi/

ia Ylesnousemisexi monen Israelis/

ia sixi merckixi/ cuta wastan sanottan.

 

Luuk 2:35 Ja sinungin mös sielus läpitze mieckan pite kieumen/

senpälle ette monen sydhenden aijatoxet pite ilmoitettaman.

 

Luuk 2:36 Ja oli Anna Prophetissa Phanuelin Tyter Aserin sughusta teme oli ioutunudh pitkelle ijelle/ ia oli elenyt miehens cansa seitzemen wootha hene' Neitzydeste's/

 

Luuk 2:37 Ja oli Lesken lähes Cadexan kymende ia nelie vootta/

Ja ei poislechtenyt Templist paluelemast Jumala/

Paastoisa ia Rucouxisa ööte ia peiue.

 

Luuk 2:38 Ja mös teme sama sille hetkelle siehen tuli/

ia cu'nioitzi HERRA/ ia puhui heneste caikille/

iotca Wapadhutta Jerusalemis odhotit.

 

Luuk 2:39 Ja sijttequin he olit caiki teuttenyet HERRAn lain ielken/

palasit he Galileaan heiden Caupu'gijns Nazarettin.

 

Luuk 2:40 Mutta Pilti ylescaswoi ia wahwistui Henges/

ia teutettin wijsaudhella/

ia JUMALAN armo oli henen cansans.

 

Luuk 2:41 Ja henen Wanhemans waelsit ioca wosi päsieis iuhlalle Jerusalemin/

 

Luuk 2:42 ia quin hen io oli caxitoistakymenen woothinen ylesmenit he Jerusalemin iuhla peiuen tauan ielken/

 

Luuk 2:43 ia quin peiuet olit teutetyt/

palasit he cotians/

nin Pilti JESUS ieij Jerusalemin/

ia eike homanet henen wanhemans. Waan he lwlit henen oleuan seuras.

 

Luuk 2:44 Ja edheskeuit yhden peiuekunnan/

ia etzit hende Langoins ia Tuttawains sekan.

 

Luuk 2:45 Ja quin ei he hende leuteneet/

palasit he Jerusalemin ia etzit hende.

 

Luuk 2:46 Ja se tapachtui/

colmanen peiuen peräst/

leudhit he henen Templis istuuan Opettaijadhen keskelle/

cwldeleuan heite/

ia kysyuen heille.

 

Luuk 2:47 Ja caiki iotca henen cwlit hemmestuit ylitze henen ymmerdhyxens ia wastauxens.

 

Luuk 2:48 Ja quin he henen neit ihmettelit he/

Ja sanoi henen Eitins henelle/

Poican/ Mixi sine meille neijn teit? Catzo/

sinun Ises ia mine olem murehtien etzinyet sinua.

 

Luuk 2:49 Ja hen sanoi heiden tyge's/

Mite se on ette te etzitte minua? Ettekö te tietenyet ette minun pite nijse oleman/

iotca minun Iseni ouat?

 

Luuk 2:50 Ja eiuet he ymmertenyet site Sana ionga hen heille puhui.

 

Luuk 2:51 Ja hen alasmeni heiden cansans/

ia tuli Nazarettin/

ia oli heille alamaine'. Mutta henen Eitins ketki caiki nämet sanat sydhemehens.

 

Luuk 2:52 Ja JESUS menestui wisaudhes/

ia ijes/

ia Armos JUMALAN ia Inhimisten edes."

 

Hyvää joulua! Perinteinen joulu on muuttunut ajassa, mutta...

Minkälaista perinnettä haluaa mukanaan viedä - ja miksi toteuttaa sitä?

 

Sivu on osa suurempaa kokonaisuutta

osittain kirjoista opittua ja kerättyä